Hirvenmetsästys

Tästä linkistä sama dokumentti PDF-muodossa.

Pohjois-Sallan Erä ry                                              HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ
Hyväksytty talvikokouksessa 23.2.2014
kohta Saaliin jako kesäkokouksessa 17.8.2014
Muutokset hyväksytty talvikokouksessa 28.2.2016
Muutokset hyväksytty talvikokouksessa 25.02.2018
Muutokset hyväksytty kesäkokouksessa 13.08.2020
Muutokset hyväksytty talvikokouksessa 26.02.2022

YLEISTÄ
1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin sekä seuran omiin hirvilaskentoihin.
3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.
4. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosi- tai kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.
5. Seura ylläpitää Internet-sivuja, joilla seuran päätöksistä ja toiminnasta tiedotetaan yleisellä tasolla. Hirvenmetsästyksessä tilannetietoja toimitetaan WhatsApilla, sähköpostilla, tekstiviestillä ja puhelimella.

METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA
1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta.
2. Seuran vuokramaa-alue jaetaan turvallisuuden, pyyntirauhan ja tasaisen verotuksen vuoksi erillisiin pyyntialueisiin, jotka vahvistetaan vuosittain yleisessä kokouksessa.
3. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa Oma Riistassa, joka on hirviseurueen käytössä.
4. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.
5. Johtokunta valvoo ja antaa A-johtajalle luvan yhteislupasopimusten tekemiseen vuosittain.

KAATOLUVAT
1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaavat A-johtaja ja varajohtaja.
2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja yhteislupakumppaneiden kanssa seuran A-johtaja yksin ja/tai varajohtajan ja/tai puheenjohtajan kanssa.
OSALLISTUMISOIKEUS, PÄÄSYVAATIMUKSET JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN
1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet.
2. Seuran hirviseurueen muodostamisesta vastaa A-johtaja ja se vahvistetaan vuosittain seuran kesäkokouksessa.
3. Hirviseurueeseen liittyminen sekä alueille ilmoittautuminen tapahtuu ilmoittautumalla A-johtajalle tai varajohtajalle kirjallisesti seuran sivuilla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla pääsääntöisesti neljän pyytäjän lihanjakoseurueittain vuosittain tammikuun 15 päivään mennessä. Ilmoittautuminen tulee tapahtua seuran vaatimusten mukaisesti.
4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe. Ajajana tai muuna apulaisena voi olla seuran jäsen ja A- johtajan luvalla ulkopuolinen henkilö.
5. Jäsenellä on oltava edellisen metsästysvuoden kesäkokouksen päättämä määrä toimintapisteitä. Sekä edellisen hirvenmetsästyskauden velvoitteet suoritettuna. Toimintapisteitä voi kartuttaa osallistumalla seuran toimintaan ajanjaksolla 01.08.-31.07.
6. Pääsyvaatimuksena on myös, että jäsenen on vuokrattava seuralle omistamansa seuran toiminta-alueella sijaitsevat kaikki hirvenpyyntialueiksi sopivat alueet huhtikuun 15. päivään mennessä.
7. Tarvittaessa noudatetaan vuorotteluperiaatetta alueilla pyytämisessä tai osallistumisessa seurueeseen. Pisimpään alueella yhtäjaksoisesti ollut seurue väistää. Arpa ratkaisee, jos useampi seurue väistövelvollisia.

METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄNJAKO
1. Seuran hirvenmetsästyksen A-johtajan ja varajohtajan valitsee vuosittain seuran talvikokous. Alueitten johtajat valitaan vuosittain viimeistään seuran kesäkokouksessa. Johtokunta voi täydentää johtajistoa.
2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. ryhmien vetäjät, saaliinkäsittelijät, tilastojen pitäjät, jne.) seurueet valitsevat alueittain keskuudestaan.
3. Seurueen pyyntipäivistä ja havainnoista pidetään kirjaa pyyntialueittain aluejohtajan johdolla (oma riista). Aluejohtaja tekee tarpeelliset kirjaukset ja muistiinpanot tapahtumista, kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä.
4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan Oma Riistaan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.
5. Metsästyspäivät sekä pyynnissä olijat tulee ilmoittaa aluejohtajille aina pyyntipäivän päätteeksi.

METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT
1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään kesäkokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seuran jäsenille sähköpostilla, seuran nettisivuilla ja talvikokouksen vahvistaman tiedotuslehden muistilistalla.
2. Aluejohtajat vastaavat omien alueidensa hirven metsästyksestä ensimmäisestä pyyntipäivästä alkaen pyynnin loppuun saakka. A-johtaja johtaa metsästystä yleisellä tasolla. Hän vastaa metsästyksen suunnittelusta, valmistelusta ja hallinnosta, sekä ohjeista yms. Hän on tarvittaessa yhteydessä viranomaisiin ja johtaa aluejohtajien toimintaa.
3. Seuran hirvien pyynti aloitetaan A-johtajan päättämänä aikana ja sitä jatketaan niin kauan, että tarpeellinen määrä ruhoja on saatu. A-johtaja ilmoittaa, kun seuran hirvien pyynti on päättynyt.
4. Metsästyksessä voidaan käyttää kaikkia laillisia metsästysmuotoja.
5. Hirvikoirien käytöstä sopivat kunkin alueen metsästäjät alueensa johtajan johdolla hyvissä ajoin etukäteen. Pyynnissä saa käyttää yhtä koiraa kerralla seuruetta kohti. Erityisesti järjesteltynä ja johdettuna voidaan yhtä lupaa pyytää kahdella koiralla aluejohtajan luvalla.
6. Pyynti metsästysalueilla ja niiden rajoilla:
• kukin metsästää ja etsii saalista omalla alueella
• jos kaatolaukauksen ampuminen on tarpeen pyyntialueen rajalla tai koira ylittää pyyntialueen rajan, on otettava yhteyttä naapurialueen aluejohtajaan ja neuvoteltava hänen kanssaan
• jos tilanne sallii, toisen alueen pyytäjät väistävät ja kun lupa on saatu ja toiset poistuneet alueelta, voi jatkaa pyyntiä rauhassa ja turvallisesti.

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS
1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen päätetään kesäkokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin tai muihin A-johtajan määrittelemiin yleisiin tehtäviin.
2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi luetaan mm. kuljetukset pyynnin aikana, saaliin kuljetus ja käsittely, välinehuolto, nylkyvajan ja sen ympäristön puhtaanapito ja hoito ja passipaikkojen huolto.
3. Osallistumisvelvollisuus metsästykseen on kolme metsästyspäivää. Joka ei täytä tätä velvollisuutta ilman hyväksyttyä syytä, ei voi osallistua saaliinjakoon seuraavana vuonna.

AMPUMATAITO JA SAALIINKÄSITTELY
1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.
2. Jokaisen ampujan on suoritettava vuosittain vähintään yksi ampumaharjoitus tai RHY:n ampumasuoritus edellisen metsästysvuoden alusta lukien. Harjoituksesta laukausmäärineen on toimitettava todistus A-johtajalle tai varajohtajalle.
3. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

HAAVOITTAMISTILANNE
1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.
2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:
• ilmoittaa tilanteesta aluejohtajalle ja A-johtajalle.
• merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
• merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä
Mikäli aluejohtaja tai A-johtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava aluejohtajalle tai A-johtajalle.

KAATAJAN MÄÄRITYS
1. Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee aluejohtaja tai A-johtaja kuultuaan tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

SAALIIN JAKO
1. Kaadetun ja nylkyvajalla nyljetyn hirven nahka kuuluu seuralle ja se on suolattava ohjeitten mukaisesti nahkavarastoon.
2. Pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat ampujalle, jollei seurue toisin päätä.
3. Seuran hirviä pyydettäessä ottaa A-johtaja kaadetuista ruhoista tarvitsemansa ruhot peijaisiin ja seuran muuhun käyttöön. Pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat ampujalle.
4. Aikuisen hirven lihanjako tapahtuu pääsääntöisesti neljän pyytäjän muodostaman jakoseurueen jäsenten kesken tasaosuuksin ja vasan kahden pyytäjän kesken kesäkokouksen tai johtokunnan päätöksen mukaisesti
5. Kun pyyntiporukalla on pyydettävänä useampia lupia, jaetaan ruhot arpomalla, mutta pyytäjät voivat myös sopia muutenkin jaosta
6. Tämän yli jäävät luvat jaetaan kesäkokouksen tai johtokunnan päätöksen mukaisesti

RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT
1. A-johtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hän huolehtii myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
2. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen, seuran tai A-johtajan ohjeiden ja määräysten rikkominen on kielletty.
3. Erimielisyyksien aiheuttaminen seurueen jäsenten tai ulkopuolisten kesken on myös kiellettyä.
4. Rikkomuksen käsittelevät A-johtaja ja aluejohtajat välittömästi tarpeellisessa laajuudessa yhdessä.
5. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.
6. Toistuva ja pitkittyvä seuran tarkoitusperien vastainen säännöistä ja ohjeista piittaamattomuus voi johtaa A-johtajan antamaan varoitukseen. Jollei se johda tilanteen paranemiseen voi johtokunta antaa varoituksen seuran sääntöjen 7 §:n mukaisesti (seurasta erottaminen).

PEIJAISET
1. Peijaisilla edistetään ja lujitetaan seuran jäsenten ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
2. Peijaisissa tarjotaan hirvikäristys tai keitto ilmaiseksi seuran jäsenille ja maanvuokraajille perheineen.
3. Peijaistapahtuman järjestämiseen osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet. Vähintään yhden jokaisesta lihanjakoseurueesta on oltava peijaistalkoissa mukana.
4. Peijaisten järjestämisestä vastaa ja talkoita johtaa kesäkokouksen valitsema peijaispäällikkö.

KUSTANNUKSET
1. Hirviseurueen lupa, nylkyvaja ja muut kulut seura laskuttaa jäseniltä etukäteen kesäkokouksen päättämällä tavalla.
2. Laskut lähetetään jäsenen ilmoittamalla sähköposti- tai postiosoitteella ja ne on maksettava eräpäivään mennessä.
3. Jäsen vastaa siitä, että hänen yhteystietonsa on ajantasaisena ja hyvissä ajoin ilmoitettu sihteerille.
4. Hirvenpyynnin lihanjakoon pääsemiseksi ovat maksut oltava maksettu viimeistään eräpäivään mennessä.

VIERAS METSÄSTÄJÄ
1. Seuran vaatimukset ja velvoitteet täyttävä vieras metsästäjä, joka ei ole jäsen, voidaan ottaa hirviseurueen metsästykseen seuraavasti:
• seura perii kesäkokouksen päättämän maksun kultakin metsästyspäivältä ja lisäksi vieras maksaa metsähallituksen maksun
• ulkopuolisen metsästäjän ottaminen vaatii A-johtajan, aluejohtajan ja seurueen hyväksymisen.
• vieraspyytäjä ei muuta hirvenlihan jako-osuuksia
• vieraspyytäjän on oltava seurueen mukana, ei yksin

YHTEISTOIMINTA
1. Seuran osallistumisesta yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteislupa-anomus) päättää vuosittain seuran johtokunta.
2. Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

KENNELTOIMINTA
1. Seura tukee kenneltoimintaa seuran toimintaperiaatteen mukaisesti.
2. Luovuttaa mahdollisuuksien mukaan alueita koirakokeiden järjestämiseen.
3. Tarvittaessa aluejohtajat voivat antaa metsästysrajoituksia koetapahtumien läpiviemiseksi.
4. Seura osoittaa oppaan koetoiminta alueille.
5. Koirien käytössä otetaan huomioon poronhoitotyöt.

METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
1. Jokaisen seurueen jäsenen on perehdyttävä tähän metsästyssääntöön ja noudatettava sitä.
2. Seura ylläpitää myös erillistä ohjetta hyvistä metsästäjätavoista sekä A-johtajan ohjetta, joita on sekä jäsenten, että vieraiden noudatettava.
3. Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille seuran Internetsivujen välityksellä sekä sähköpostilla ennen metsästyksen aloittamista.