Hirvenmetsästys

Pohjois-Sallan Erä ry                                              HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ
Hyväksytty talvikokouksessa 23.2.2014
kohta Saaliin jako kesäkokouksessa 17.8.2014
Muutokset hyväksytty talvikokouksessa 25.2.2018

YLEISTÄ

  1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä
    metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
  2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin sekä seuran omiin hirvilaskentoihin.
  3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.
  4. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosi- tai kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.
  5. Seura ylläpitää Internet-sivuja, joilla seuran päätöksistä ja toiminnasta tiedotetaan yleisellä tasolla. Hirvenmetsästyksessä tilannetietoja toimitetaan WhatsApilla, sähköpostilla, tekstiviestillä ja puhelimella.

METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

  1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta.
  2. Seuran vuokramaa-alue jaetaan turvallisuuden, pyyntirauhan ja tasaisen verotuksen vuoksi erillisiin pyyntialueisiin, jotka vahvistetaan vuosittain yleisessä kokouksessa.
  3. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa Oma Riistassa, joka on hirviseurueen käytössä.
  4. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

KAATOLUVAT

  1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaavat metsästyksenjohtaja ja varajohtaja.
  2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän
    ja yhteislupakumppaneiden kanssa seuran metsästyksenjohtaja yksin ja/tai varajohtajan ja/tai puheenjohtajan kanssa.

OSALLISTUMISOIKEUS, PÄÄSYVAATIMUKSET JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

  1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet.
  2. Tarvittaessa noudatetaan vuorotteluperiaatetta alueilla pyytämisessä tai osallistumisessa seurueeseen. Pisimpään alueella yhtäjaksoisesti ollut seurue väistää. Arpa ratkaisee jos useampi seurue väistövelvollisia.
  3. Seuran hirviseurueen muodostamisesta vastaa metsästyksenjohtaja ja se vahvistetaan vuosittain
    seuran kesäkokouksessa.
  4. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla metsästyksenjohtajalle tai estyneenä
    ollessa puheenjohtajalle kirjallisesti tai sähköpostilla pääsääntöisesti neljän pyytäjän lihanjakoseurueittain vuosittain tammikuun 15 päivään mennessä.
  5. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe. Ajajana tai muuna apulaisena voi olla seuran jäsen ja alueen metsästyksen johtajan luvalla ulkopuolinen henkilö.
  6. Jäsenellä on oltava edellisen metsästysvuoden kesäkokouksen päättämä määrä toimintapisteitä.
    Toimintapisteitä voi kartuttaa enintään kaksi metsästysvuotta osallistumalla seuran toimintaan, mutta ei osallistu hirviseurueeseen.
  7. Pääsyvaatimuksena on myös, että seurueen jäsenen on vuokrattava seuralle omistamansa seuran toiminta-alueella sijaitsevat kaikki hirvenpyyntialueiksi sopivat alueet hirvenpyyntiin ilmoittautumiseen mennessä.

METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

  1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja varajohtajan valitsee vuosittain seuran talvikokous. Alueitten johtajat valitaan vuosittain viimeistään seuran kesäkokouksessa. Johtokunta voi täydentää johtajistoa.
  2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. ryhmien vetäjät, saaliinkäsittelijät, tilastojen pitäjät, jne) seurueet valitsevat alueittain keskuudestaan.
  3. Seurueen pyyntipäivistä ja havainnoista pidetään kirjaa pyyntialueittain alueen metsästyksenjohtajan johdolla. Metsästyksenjohtaja tekee tarpeelliset kirjaukset ja muistiinpanot tapahtumista, kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä.
  4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan Oma Riistaan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

  1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään kesäkokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seuran jäsenille sähköpostilla, seuran nettisivuilla ja talvikokouksen vahvistaman tiedotuslehden muistilistalla.
  2. Seuran hirvien pyynti aloitetaan metsästyksenjohtajan päättämänä aikana ja sitä jatketaan niin kauan, että tarpeellinen määrä ruhoja on saatu. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa, kun seuran hirvien pyynti on päättynyt.
  3. Metsästyksessä voidaan käyttää kaikkia laillisia metsästysmuotoja.
  4. Hirvikoirien käytöstä sopivat kunkin alueen metsästäjät alueensa johtajan johdolla hyvissä ajoin
    etukäteen. Koiria saa olla pyynnissä enintään yksi koira pyytäjien käytössä olevaa lupaa kohti. Erityisesti järjesteltynä ja johdettuna voidaan yhtä lupaa pyytää kahdella koiralla.
  5. Pyynti metsästysalueilla ja niiden rajoilla:
    • kukin metsästää ja etsii saalista omalla alueella
    • tilanne, jossa kaatolaukauksen ampuminen on tarpeen, tai koira on tulossa lähelle pyyntialueen
      rajaa, on otettava yhteyttä naapurialueen johtajaan ja neuvoteltava hänen kanssaan
    • jos tilanne sallii, toisen alueen pyytäjät väistävät ja kun lupa on saatu ja toiset poistuneet
      alueelta, voi jatkaa pyyntiä rauhassa ja turvallisesti.

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

  1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen päätetään kesäkokouksessa.
    Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin tai muihin metsästyksenjohtajan määrittelemiin yleisiin tehtäviin.
  2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi luetaan mm. kuljetukset pyynnin aikana, saaliin kuljetus ja käsittely, välinehuolto, nylkyvajan ja sen ympäristön puhtaanapito ja hoito ja passipaikkojen huolto.
  3. Osallistumisvelvollisuus metsästykseen tai siihen liittyviin oheistoimiin on kolme metsästyspäivää. Joka ei täytä velvollisuutta ilma hyväksyttyä syytä, ei voi osallistua saaliinjakoon seuraavana vuonna.

AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

  1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.
  2. Jokaisen ampujan on suoritettava vuosittain vähintään yksi seuran järjestämä ampumaharjoitus
    tai RHY:n ampumasuoritus edellisen metsästysvuoden alusta lukien. Muualla suoritetusta harjoituksesta laukausmäärineen on toimitettava todistus metsästyksenjohtajalle.
  3. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

HAAVOITTAMISTILANNE

  1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.
  2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:
    • ilmoittaa tilanteesta alueen metsästyksenjohtajalle ja A-johtajalle.
    • merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
    • merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä
  3. Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava alueen metsästyksenjohtajalle.

KAATAJAN MÄÄRITYS

  • Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut
    siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa
    eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
  • Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee alueen metsästyksenjohtaja kuultuaan tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

SAALIIN JAKO

  • kaadetun ja nylkyvajalla nyljetyn hirven nahka kuuluu seuralle ja se on suolattava ohjeitten
    mukaisesti nahkavarastoon.
  • pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat jakoseurueelle, jollei seurue toisin
    päätä
  • seuran hirviä pyydettäessä ottaa metsästyksenjohtaja kaadetuista ruhoista tarvitsemansa
    ruhot peijaisiin ja seuran muuhun käyttöön
  • aikuisen hirven lihanjako tapahtuu pääsääntöisesti neljän pyytäjän muodostaman jakoseurueen
    jäsenten kesken tasaosuuksin ja vasan kahden pyytäjän kesken kesäkokouksen tai johtokunnan päätöksen mukaisesti
  • kun pyyntiporukalla on pyydettävänä useampia lupia, jaetaan ruhot arpomalla, mutta pyytäjät
    voivat myös sopia muutenkin jaosta
  • tämän yli jäävät luvat jaetaan kesäkokouksen tai johtokunnan päätöksen mukaisesti

RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

  • Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsää-
    dännön rikkomisista viranomaisille. Hän huolehtii myös muista säädösten edellyttämistä
    ilmoitusvelvollisuuksista.
  • Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen, seuran tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkominen on kielletty.
  • Erimielisyyksien aiheuttaminen seurueen jäsenten tai ulkopuolisten kesken on myös kiellettyä.
  • Rikkomuksen käsittelevät metsästyksenjohtajat välittömästi tarpeellisessa laajuudessa yhdessä.
  • Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.
  • Toistuva ja pitkittyvä seuran tarkoitusperien vastainen säännöistä ja ohjeista piittaamattomuus voi johtaa metsästyksenjohtajan antamaan varoitukseen. Jollei se johda tilanteen paranemiseen voi johtokunta antaa varoituksen seuran sääntöjen 7 §:n mukaisesti (seurasta erottaminen).

PEIJAISET

  • Peijaisilla edistetään ja lujitetaan seuran jäsenten ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien
    välistä yhteistoimintaa.
  • Peijaisissa tarjotaan hirvikäristys tai keitto ilmaiseksi seuran jäsenille ja maanvuokraajille
    perheineen.
  • Peijaistapahtuman järjestämiseen osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan
    kaikki seurueen jäsenet. Vähintään yhden jokaisesta lihanjakoseurueesta on oltava peijaistalkoissa mukana.
  • Peijaisten järjestämisestä vastaa ja talkoita johtaa kesäkokouksen valitsema peijaispäällikkö.

KUSTANNUKSET

  • Hirviseurueen lupa, nylkyvaja ja muut kulut seura laskuttaa jäseniltä etukäteen kesäkokouksen
    päättämällä tavalla.
  • Laskut lähetetään jäsenen ilmoittamalla sähköposti- tai postiosoitteella ja ne on maksettava
    eräpäivään mennessä. Sen jälkeen laskun voi maksaa kahden viikon huomautusajan
    kuluessa, jolloin laskuun lisätään perinnästä ja huomautuksesta aiheutuva kulu yleisen kokouksen määräämällä tavalla.
  • Jäsen vastaa siitä, että hänen yhteystietonsa on ajantasaisena ja hyvissä ajoin ilmoitettu
    sihteerille.
  • Hirvenpyynnin lihanjakoon pääsemiseksi ovat maksut oltava maksettu viimeistään huomautuspäivään mennessä.

YHTEISTOIMINTA

  • Seuran osallistumisesta yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteislupa-anomus) päätetään vuosittain
    seuran talvikokouksessa.
  • Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus,
    jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

KENNELTOIMINTA

  • seura tukee kenneltoimintaa seuran toimintaperiaatteen mukaisesti ja;
  • luovuttaa mahdollisuuksien mukaan alueita koirakokeiden järjestämiseen ja;
  • tarvittaessa aluejohtajat voivat antaa metsästysrajoituksia koetapahtumien läpiviemiseksi
    ja;
  • osoittaa oppaan koetoiminta alueille
  • koirien käytössä otetaan huomioon poronhoitotyöt

METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

  • Jokaisen seurueen jäsenen on perehdyttävä tähän metsästyssääntöön ja noudatettava sitä.
  • Seura ylläpitää myös erillistä ohjetta hyvistä metsästäjätavoista, jota on samoin jäsenten ja
    vieraiden noudatettava
  • Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille seuran Internetsivujen
    välityksellä sekä sähköpostilla ennen metsästyksen aloittamista.