Peijaiset järjestetään 4.10 kello 12.00 alkaen Kotalan koululla. Lihahuutokauppa alkaa klo 14.00.
Peijaispäälikkönä toimii Tatu Vaarala.
Jokaisesta seurueesta tulee vähintään yhden jäsenen osallistua peijaistalkoisiin.
Kategoria: Uutinen
Hirven pyynti lähestyy
Hirven pyynti alkaa kokoontumisella lauantaina 26.9.2015 klo 8:00 seuran nylkyvajalle. Erkki Yrjänheikki toimii metsästyksenjohtajana ja pyydetään seuran hirviä (5 aikuista ja 3 vasaa) aloitus vkon loppu.
Hirvenpyyntiin osallistujilta tarkistetaan kaikki tarvittavat lupapaperit (metsästyskortit, ampumasuoritukset, aseen kantoluvat yms). Muistakaan myös oikea pukeutuminen hirven pyyntiin. Laki jo velvoittaa pukeutumaan oransseihin turvavaatteisiin: Päähine ja liivi tai takki. Seuran kotisivuille on kerätty ohjeita hirven pyytäjille.
Maltillisia osumalaukauksia hirviin, ohi laukauksista joutuu paperitöihin.
Metsästysseuran jäsenet tarkistakaa yhteystietonne
Pohjois-Sallan erän jäsenet tarkistakaa, että seuralla on teistä ajantasaiset yhteystiedot (sähköposti, puhelinnro, osoite). Monella on puutteita tiedoista.
Ilmoittakaa päivitetyt tiedot metsästyksenjohtajalla Irene Schroderukselle mieluiten sähköpostitse (irene.schroderus@gmail.com).
Karhuhavaintoja
Seuran alueelta on kirjattu riistantutkimuksen TASSU-järjestelmään tänä kesänä aikaisempaa enemmän karhuhavaintoja.
- 26.4 Matsokan tiellä 13 cm jälki hangen päällä
- 28.4 Tenniön pohjoispuolella 13 cm ja 9 cm leveät tassunjäljet. Samana päivänä havaittiin 12 cm tassun jälki Kouttensokassa
- 5.5. löytyi karhun tekemä haaska Pikku-Kaipiaisen vaaran eteläpäästä
- 10.5. oli 14 cm jälki Varraslammen lähellä metsätiellä ja 12 cm jälki Hilpanmaan tiellä
- 17.5 aamulla kävi karhu pihassa Saijalla Vaaranlenkin tienhaarassa ja samana päivänä tuli hirven perässä pihapiiriin Naruskalla Saukkokankaalla
- 18.5 nousi karhu Mukkiaislammen kohdalla metsätielle
- 21.5 Kerekkäaavan laidassa 13,5 cm leveä tassunjälki
- 11.6 näköhavainto karhusta aikaisin aamulla Norovuotsonjängän kohdalla Pikku-Kaipiaisen vaarassa
- 14.6 jälkihavainto, jossa astelivat emo 12,5 cm ja erauspoika 8cm Aukeanselän poroaidan lähellä
- 18.6 ylitti karhu tien Kotalan sillan eteläpuolella lähellä taloja
- 19.6 näköhavainto karhusta Tennilän talojen lähellä Savukosken tien varressa, jälki 8,5 cm
- 20.6 mitattiin 13 cm tassun jälki lähellä Savukosken rajaa tien penkassa
- 2.7. tappoi karhu lampaan Harjuojan kohdalla Tenniöjoen toisella puolella, jälki 12 cm
- 9.7 tappoi karhu kaksi lammasta Kuolajoen pikkusaaressa, jälki 13,5 cm
- 28.7 näköhavainto karhusta lähellä Savukosken rajaa
- 6.8 näki lomamatkalainen pienehkön karhun Raskintien haaran ja Kotalan Leon talon lähellä
- 10.8 pyöri karhu Naruskalla pellolla porotokan kanssa
- 28.8 tappoi karhu kaksi lammasta Kuolajoen Pikkusaaressa ja kolmatta lammasta ei löytynyt
- 31.8 Lähellä Kolsanharjua ja Sappalampia havaittiin kesällinen karhun jälki hiekkapenkassa ja ylempänä rinteellä hajottanut lahopökkelökasan, tassun jälki 13 – 14 cm
- 1.9 meni karhu aamuvarhaisella tien yli Pulkkaviidan tienhaaran ja Tenniön sillan välillä
- 7.9 löytyi Kuutsimänniköstä karhun jälki, noin viikon vanha, luoteeseen, etutassu 12,5 cm
- 10.9 edeltävänä yönä tappoi karhu lampaan Saijalla Kuitusen pihapellolla ja söi sen läheisessä metsässä ja toinen verinen lammas jouduttiin lopettamaan
- 10.9 löytyi Kolsanharjusta (Kuukkumaharju) tienhaarasta jälki, 14 cm
- 10.9 löytyi Harjuojan läheltä, montusta vähänmatkaa Patokoskelle tieltä jälki, 17,5 cm
- 13.9 karhu tappoi Tenniöllä Harjuojansuun yläpuolella kolme lammasta ja söi osan, tassu 14 cm
- 13.9 karhu tappoi Kuolajoen Pikkusaaressa kolme lammasta ja kantoi yhden isoon saareen, tassu 13,5 cm
Erkki Yrjänheikki
petoyhdyshenkilö
Seuran mestaruuskisojen tulokset
Seuran mestaruuskisat järjestettiin 31.7 Isoaavan ampumaradalla.
Lajina oli nk. taukohirvi.
Vaikka laji vaihtuu niin mestarin nimi pysyy samana.
1. Venne Saariniemi 64 pistettä
2. Pertti Saariniemi 50 pistettä
3. Jari Saariniemi 49 pistettä
4. Yrjö Linström 45 pistettä
5. Asko Viitanen 44 pistettä
6. Kotala Toivo, Niskala Reijo, Jouni Schroderus 41 pistettä
9. Alaraatikka Heikki, Schroderus Irene, Helenius Petri 37 pistettä
12. Saariniemi Markku 35 pistettä
13. Törmänen Timo 33 pistettä
14. Uimari Aulis 18 pistettä
15. Mukkala Kari 16 pistettä
16. Kotala Heidi 13 pistettä
17. Ovaska Tapio 12 pistettä
Riistakolmiolaskenta 2015
Pohjois Sallan Erän riistakolmio laskettiin 26.7.2015
Laskentaan varattava aika on lyhyt. Se on suritettava 25.7-5.8. välisenä aikana, mutta tulokset on kuitenkin saatava 2.8 mennessä, jotta ne vaikuttavat tulevaan metsästyskauteen. Sää on oltava myös mahdollisimman suotuisa, eli vältetään ääriolusuhteita.
Kolmion tulos oli heikko, 2 koppeloa ja 1 poikanen, mutta se ei ole kuitenkaan kolmion historia huonoin. Ainakin kerran on laskennan historian aikana käynyt niin, että ei ole ollut yhtään havaintoa ja useampana vuonna on tavattu vain yksi aikuinen lintu ja joinakin vuosina kaksi aikuista, eikä muuta.
Laskijat arvioivat tämän vuoden heikon tuloksen osasyyksi tosi sateista kesää. Kaikki montut olivat täynnä vettä ja jängät huleisillaan. Kumpparin varret eivät riittäneet, eikä laskijat selvinnet kuivin jaloin.
Samansuuntaisia, niukkia havaintoja on saatu muualtakin Sallan alueelta, mutta Savukosken puolelta on kantautunut tietoja paremmista havaintotuloksista, ilmeisesti kuivemmilla mailla.
Säästeliästä linnun pyyntiä tulevalle metsästyskaudelle.
Terveisin!
Marko Saariniemi
riistakolmiovastaava
Saijan jakokunta ja vesialueen osakaskunta
Jakokunta
Saijan jakokunta hallinnoi Saijan kylän yhteisiä maa-alueita, esimerkiksi osakkaiden käytössä olevia maan- ja kivenottopaikkoja.
Vesialueen osakaskunta
Osakaskunnan (puhekielessä kalastuskunnan) pinta-ala on noin 450 ha. Vesialueita on Kuola-, Maltio-, Aatsinki- ja Tenniöjoella, sekä Jouttenojalla, Kivihaaralla, Mukkalan- ja Särkijärvellä ja pienemmissä lammissa.
Tenniö- ja Kuolajoella on tehty uiton jälkeen jokikunnostus Lapin ympäristökeskuksen toimesta. Kunnostuksen tavoitteena on lisätä arvokalan määrää joessa. Tärkein saaliskala on hauki, mutta harjus, siika ja taimen ovat haluttuja saaliita. Myös särki ja ahven kuuluvat lajistoon. Osakaskunta tekee vuosittain kalavesien hoitotoimia: istutukset, petokalojen pyyntikampanja ja muu kalastuksen sääntely, esitykset viranomaisille kunnostuskohteista ja vesien suojelusta.
Kaikki ladattu