Pohjois-Sallan Erä ry                                              HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ
Hyväksytty talvikokouksessa 23.2.2014
kohta Saaliin jako kesäkokouksessa 17.8.2014
Muutokset hyväksytty talvikokouksessa 25.2.2018

 

YLEISTÄ
1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä
metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen
ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin
sekä seuran omiin hirvilaskentoihin.
3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet
ja velvollisuudet.
4. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosi- tai kesäkokouksessa ja se saatetaan
kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.
5. Seura ylläpitää Internet-sivuja, joilla seuran päätöksistä ja toiminnasta tiedotetaan yleisellä tasolla.
Hirvenmetsästyksessä tilannetietoja toimitetaan WhatsApilla, sähköpostilla, tekstiviestillä ja
puhelimella.

METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA
1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta.
2. Seuran vuokramaa-alue jaetaan turvallisuuden, pyyntirauhan ja tasaisen verotuksen vuoksi erillisiin
pyyntialueisiin, jotka vahvistetaan vuosittain yleisessä kokouksessa.
3. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa Oma Riistassa, joka on hirviseurueen
käytössä.
4. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

KAATOLUVAT
1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaavat metsästyksenjohtaja ja varajohtaja.
2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän
ja yhteislupakumppaneiden kanssa seuran metsästyksenjohtaja yksin ja/tai varajohtajan ja/tai puheenjohtajan
kanssa.

OSALLISTUMISOIKEUS, PÄÄSYVAATIMUKSET JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN
1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet.
2. Tarvittaessa noudatetaan vuorotteluperiaatetta alueilla pyytämisessä tai osallistumisessa seurueeseen.
Pisimpään alueella yhtäjaksoisesti ollut seurue väistää. Arpa ratkaisee jos useampi seurue
väistövelvollisia.
3. Seuran hirviseurueen muodostamisesta vastaa metsästyksenjohtaja ja se vahvistetaan vuosittain
seuran kesäkokouksessa.
4. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla metsästyksenjohtajalle tai estyneenä
ollessa puheenjohtajalle kirjallisesti tai sähköpostilla pääsääntöisesti neljän pyytäjän lihanjakoseurueittain
vuosittain tammikuun 15 päivään mennessä.
5. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe.
Ajajana tai muuna apulaisena voi olla seuran jäsen ja alueen metsästyksen johtajan luvalla
ulkopuolinen henkilö.
6. Jäsenellä on oltava edellisen metsästysvuoden kesäkokouksen päättämä määrä toimintapisteitä.
Toimintapisteitä voi kartuttaa enintään kaksi metsästysvuotta osallistumalla seuran toimintaan,
mutta ei osallistu hirviseurueeseen.
7. Pääsyvaatimuksena on myös, että seurueen jäsenen on vuokrattava seuralle omistamansa seuran
toiminta-alueella sijaitsevat kaikki hirvenpyyntialueiksi sopivat alueet hirvenpyyntiin ilmoittautumiseen
mennessä.

METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO
1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja varajohtajan valitsee vuosittain seuran talvikokous. Alueitten
johtajat valitaan vuosittain viimeistään seuran kesäkokouksessa. Johtokunta voi täydentää
johtajistoa.
2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. ryhmien vetäjät, saaliinkäsittelijät, tilastojen
pitäjät, jne) seurueet valitsevat alueittain keskuudestaan.
3. Seurueen pyyntipäivistä ja havainnoista pidetään kirjaa pyyntialueittain alueen metsästyksenjohtajan
johdolla. Metsästyksenjohtaja tekee tarpeelliset kirjaukset ja muistiinpanot tapahtumista,
kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä.
4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan Oma Riistaan tilastointia, seuran vuosikertomusta,
riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT
1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään kesäkokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta
poissa olleille seuran jäsenille sähköpostilla, seuran nettisivuilla ja talvikokouksen vahvistaman
tiedotuslehden muistilistalla.
2. Seuran hirvien pyynti aloitetaan metsästyksenjohtajan päättämänä aikana ja sitä jatketaan niin
kauan, että tarpeellinen määrä ruhoja on saatu. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa, kun seuran hirvien
pyynti on päättynyt.
3. Metsästyksessä voidaan käyttää kaikkia laillisia metsästysmuotoja.
4. Hirvikoirien käytöstä sopivat kunkin alueen metsästäjät alueensa johtajan johdolla hyvissä ajoin
etukäteen. Koiria saa olla pyynnissä enintään yksi koira pyytäjien käytössä olevaa lupaa kohti. Erityisesti
järjesteltynä ja johdettuna voidaan yhtä lupaa pyytää kahdella koiralla.
5. Pyynti metsästysalueilla ja niiden rajoilla:
 kukin metsästää ja etsii saalista omalla alueella
 tilanne, jossa kaatolaukauksen ampuminen on tarpeen, tai koira on tulossa lähelle pyyntialueen
rajaa, on otettava yhteyttä naapurialueen johtajaan ja neuvoteltava hänen kanssaan
 jos tilanne sallii, toisen alueen pyytäjät väistävät ja kun lupa on saatu ja toiset poistuneet
alueelta, voi jatkaa pyyntiä rauhassa ja turvallisesti.

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS
1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen päätetään kesäkokouksessa.
Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin tai
muihin metsästyksenjohtajan määrittelemiin yleisiin tehtäviin.
2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi luetaan mm. kuljetukset pyynnin aikana, saaliin kuljetus
ja käsittely, välinehuolto, nylkyvajan ja sen ympäristön puhtaanapito ja hoito ja passipaikkojen
huolto.
3. Osallistumisvelvollisuus metsästykseen tai siihen liittyviin oheistoimiin on kolme metsästyspäivää.
Joka ei täytä velvollisuutta ilma hyväksyttyä syytä, ei voi osallistua saaliinjakoon seuraavana
vuonna.

AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY
1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon
lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.
2. Jokaisen ampujan on suoritettava vuosittain vähintään yksi seuran järjestämä ampumaharjoitus
tai RHY:n ampumasuoritus edellisen metsästysvuoden alusta lukien. Muualla suoritetusta harjoituksesta
laukausmäärineen on toimitettava todistus metsästyksenjohtajalle.
4. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

HAAVOITTAMISTILANNE
1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.
2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:
 ilmoittaa tilanteesta alueen metsästyksenjohtajalle ja A-johtajalle.
 merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
 merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä
Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä,
ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava
alueen metsästyksenjohtajalle.

KAATAJAN MÄÄRITYS
• Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut
siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa
eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
• Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee alueen metsästyksenjohtaja kuultuaan tapahtuman
osapuolia ja muita todistajia.

SAALIIN JAKO
 kaadetun ja nylkyvajalla nyljetyn hirven nahka kuuluu seuralle ja se on suolattava ohjeitten
mukaisesti nahkavarastoon.
 pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat jakoseurueelle, jollei seurue toisin
päätä
 seuran hirviä pyydettäessä ottaa metsästyksenjohtaja kaadetuista ruhoista tarvitsemansa
ruhot peijaisiin ja seuran muuhun käyttöön
 aikuisen hirven lihanjako tapahtuu pääsääntöisesti neljän pyytäjän muodostaman jakoseurueen
jäsenten kesken tasaosuuksin ja vasan kahden pyytäjän kesken kesäkokouksen tai
johtokunnan päätöksen mukaisesti
 kun pyyntiporukalla on pyydettävänä useampia lupia, jaetaan ruhot arpomalla, mutta pyytäjät
voivat myös sopia muutenkin jaosta
 tämän yli jäävät luvat jaetaan kesäkokouksen tai johtokunnan päätöksen mukaisesti

RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT
• Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsää-
dännön rikkomisista viranomaisille. Hän huolehtii myös muista säädösten edellyttämistä
ilmoitusvelvollisuuksista.
• Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen, seuran tai metsästyksenjohtajan
ohjeiden ja määräysten rikkominen on kielletty.
• Erimielisyyksien aiheuttaminen seurueen jäsenten tai ulkopuolisten kesken on myös kiellettyä.

• Rikkomuksen käsittelevät metsästyksenjohtajat välittömästi tarpeellisessa laajuudessa yhdessä.
• Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja
kohtuullisia.
• Toistuva ja pitkittyvä seuran tarkoitusperien vastainen säännöistä ja ohjeista piittaamattomuus
voi johtaa metsästyksenjohtajan antamaan varoitukseen. Jollei se johda tilanteen paranemiseen
voi johtokunta antaa varoituksen seuran sääntöjen 7 §:n mukaisesti (seurasta
erottaminen).

PEIJAISET
• Peijaisilla edistetään ja lujitetaan seuran jäsenten ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien
välistä yhteistoimintaa.
• Peijaisissa tarjotaan hirvikäristys tai keitto ilmaiseksi seuran jäsenille ja maanvuokraajille
perheineen.
• Peijaistapahtuman järjestämiseen osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan
kaikki seurueen jäsenet. Vähintään yhden jokaisesta lihanjakoseurueesta on oltava peijaistalkoissa
mukana.
• Peijaisten järjestämisestä vastaa ja talkoita johtaa kesäkokouksen valitsema peijaispäällikkö.

KUSTANNUKSET
• Hirviseurueen lupa, nylkyvaja ja muut kulut seura laskuttaa jäseniltä etukäteen kesäkokouksen
päättämällä tavalla.
• Laskut lähetetään jäsenen ilmoittamalla sähköposti- tai postiosoitteella ja ne on maksettava
eräpäivään mennessä. Sen jälkeen laskun voi maksaa kahden viikon huomautusajan
kuluessa, jolloin laskuun lisätään perinnästä ja huomautuksesta aiheutuva kulu yleisen kokouksen
määräämällä tavalla.
• Jäsen vastaa siitä, että hänen yhteystietonsa on ajantasaisena ja hyvissä ajoin ilmoitettu
sihteerille.
• Hirvenpyynnin lihanjakoon pääsemiseksi ovat maksut oltava maksettu viimeistään huomautuspäivään
mennessä.

YHTEISTOIMINTA
• Seuran osallistumisesta yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteislupa-anomus) päätetään vuosittain
seuran talvikokouksessa.
• Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus,
jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

KENNELTOIMINTA
 seura tukee kenneltoimintaa seuran toimintaperiaatteen mukaisesti ja;
 luovuttaa mahdollisuuksien mukaan alueita koirakokeiden järjestämiseen ja;
 tarvittaessa aluejohtajat voivat antaa metsästysrajoituksia koetapahtumien läpiviemiseksi
ja;
 osoittaa oppaan koetoiminta alueille
 koirien käytössä otetaan huomioon poronhoitotyöt

METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
• Jokaisen seurueen jäsenen on perehdyttävä tähän metsästyssääntöön ja noudatettava sitä.
• Seura ylläpitää myös erillistä ohjetta hyvistä metsästäjätavoista, jota on samoin jäsenten ja
vieraiden noudatettava
• Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille seuran Internetsivujen
välityksellä sekä sähköpostilla ennen metsästyksen aloittamista.